Moi! Siis huhhuh mikä menestyskierre meneillään. Onnistuin ensin löytämään lähimmän metroaseman, sit kahvilan (luulin jo että pitäs mennä kfc:lle), tilaamaan kahvin (okei paikallisen tytön avustuksella..), löytämään wifin salasanan ja nyt pystyn päivittää tätä blogia mitä ilmeisimmin! Wow! 

Vaan olipahan pitkä reissu tänne. Mun kätevä suora lento lähti lopulta 5 tuntia myöhässä ja tuo odotusaika istuttiin koneessa. Pekingin kentällä oli myös miellyttävät maahantulovelvollisuudet, ihan jäätävä jono ja 2 virkailijaa iskemässä leimoja passeihin. Seuraavaksi etsin taksin ja kysyin puhuuko se englantia. Vastasi "little", ja siihenpä se jäikin. Näytin sille mun osotelapun ja pääsin sinne minne pitikin, eli yliopiston portille. Aikamoinen liikenne oli kyllä. Ei sillä että olis ollu jotenkin kreisiä, vaan ihan se autojen määrä oli hämmästyttävä. Taksi liikkui aina metrin kerrallaan. 

Pälötin hetken siinä portilla ja sitten toinen kiinalaisista suomen opeista, Eeva, tuli mua vastaan. Se auttoi mua hankkimaan liittymän ja opasti varaamalleen hotellille. Mulla on nyt 2 yöksi huone ihan yliopiston läheltä, Home Innistä, about 35 e/yö. Tosi siisti hotelli, en takuulla ois osannu itekseni varata. Voimakas röökin katku siellä on, mut se ei paljoo painanut siinä vaiheessa kun eilen pääsin pehkuihin. Nukuin about 18-10 ja nyt siis olen täällä kahvilassa ja tarkotus oli tutustua naapurustoon. Yliopiston alue vaikuttaa melko rauhalliselta? Mukavan lyhyt matka metrolle. Ja uskon että kaikki tarvittava löytyy läheltä. Sää on ok, siinä +10 kieppeillä ja aurinko pilkahtelee saasteverhon läpi :--) 

Hyvä fiilis on :) Viestittelin mun ohjaajan kanssa eilen näistä erinäisistä käänteistä matkan varrella ja se kirjoitti "mitä on elämä ilman seikkailua??!". Niinpä. <3